Eilinen oli farssi. Ei itseni kannalta vaan aijoin viimeinkin selvittää riitani joka oli jatkunut jo liian pitkään. Se alkoi olemaan jo liian lähellä pilatakseen elämäni jonka olen tässä parissa kuukaudessa rakentanut. Mutta yrityksestäni huolimatta mikään ei onnistunut. Olin jälleen kaikkeen syypää. En tajua miten joku ihminen osaa olla niin kiero ja julma. Kaikki jotka ovat minut tunteneet edes vähän aikaa tietevät että mieleni menee mustaksi pelkästään jo elokuvasta jos päähenkilö kokee jonkun menetyksen. Harry Potterissa Dumpledoren kuollessa itkin ainakin puoli tuntia. Olen siis herkkä ihminen. Ja yleensä en tee kärpäsellekkään pahaa joten syytökset jotka sain koskien muka minun virheitäni olivat myös musertavia. Inhoan sitä jos joku yrittää tehdä minusta syntipukin. En ole sitä mutta olen liian kiltti iskemään takaisin vaikka toinen levittelisi minkälaisia tarinoita. Mutta pääsin yli siitä kun tajusin yli puolien juttujen olevan täyttä selittelyä jotta oma selkä pysyisi puhtaana.
Olen jo pitkään pohtinut tämän kirjoittamista. Asia on vaikea ja hyvin yksityinen. Kuitenkin koen että anonyymina voin kirjoittaa rehellisesti. Olen jo monta vuotta asunut Narsistin kanssa. Viimeisiä vuosia tosin emme ole asuneet yhdessä mutta silti hänen otteensa on vieläkin murtumaton. Aijon antaa teille pienen hengähdys tauon ja osoittaa ette todellakaan ole yksin. Huomasin jo pienenä että Narsississa oli jotain vikaa. Mutta ensimmäinen huomioni jota olet varmaan miettinyt hulluksi asti on että "Onko hän Narsisti vai onko kaikki oikeasti minun vikani vain?". Tämä on tärkein kohta mistä tulen kirjoittamaan sillä olen pohtinut pääni puhki ja ihan hulluuteen asti että missä kiikastaa. Mutta kun puhumme Narsistista niin jos kampeat enemmän siihen että kaikki on vain sinun vikasi mutta hiljaa mietit että ehkä ei olekaan niin onneksi olkoon. Asut helvetissä yhdessä Narsistin kanssa! Narsistilla on yleistä synnyttää riitoja koska heidän puolustuksensa on yleensä kaksi keinoa