Siirry pääsisältöön

Narsistin kanssa elämää

Olen jo pitkään pohtinut tämän kirjoittamista. Asia on vaikea ja hyvin yksityinen. Kuitenkin koen että anonyymina voin kirjoittaa rehellisesti.

Olen jo monta vuotta asunut Narsistin kanssa. Viimeisiä vuosia tosin emme ole asuneet yhdessä mutta silti hänen otteensa on vieläkin murtumaton. Aijon antaa teille pienen hengähdys tauon ja osoittaa ette todellakaan ole yksin. Huomasin jo pienenä että Narsississa oli jotain vikaa. Mutta ensimmäinen huomioni jota olet varmaan miettinyt hulluksi asti on että "Onko hän Narsisti vai onko kaikki oikeasti minun vikani vain?". Tämä on tärkein kohta mistä tulen kirjoittamaan sillä olen pohtinut pääni puhki ja ihan hulluuteen asti että missä kiikastaa. Mutta kun puhumme Narsistista niin jos kampeat enemmän siihen että kaikki on vain sinun vikasi mutta hiljaa mietit että ehkä ei olekaan niin onneksi olkoon. Asut helvetissä yhdessä Narsistin kanssa! Narsistilla on yleistä synnyttää riitoja koska heidän puolustuksensa on yleensä kaksi keinoa

                      1. Esitä säälittävää että toinen ottaa kaiken vastuun itselleen
                      2. Synnytä riita että toinen ottaa kaiken vastuun itselleen

Helpommin sanottuna siis Narsisti haluaa hallita sinua. Ja koska hänellä ei ole minkäänlaisia empatia kykyjä mutta hän kyllä hyvin tietää sinun heikot pisteesi hyökkää hän parhaimmalla arvioidulla keinolla sinua vasten. Narsistit ovat erittäin viisaita. Jos luulit että heidän ajattelunsa keskittyy vain yhteen päivään olet väärässä. Ihmetteletkö ikinä kuinka teillä syntyy pieniä (hänen aloittamiaan) riitoja juuri kun olet tekemässä jotain mistä hän ei pidä. Syy siihen on hyvin yksinkertainen. Koska Narsistin keinot ovat  hajota ja hallitse tyyppisiä ei hän ikinä riitele tai syytä sinua oikeasta asiasta. Ja miksikö? Ihan siksi että huomenna tai ylihuomenna kun huomaat hänen vaikuttaneen päätökseesi ja otat asian esille et voi suorasanaisesti syyttää häntä mistään koska hän ei ole ikinä edes vihjannut asiaasi päin. He ovat siis erittäin ovelia. Ja jälleen riidan jälkeen hän saa uskoteltua että vika oli sinussa ja olet vain vainoharhainen.
Ihmetteletkö koskaan kuinka hän on ihan hirveä sinua kohtaan mutta kuin salaman iskusta muuttuu kun paikalla on muita ihmisiä. Kylmältä ja laskelmoivasta ihmisestä muuttuu yli ihanan oloinen. Ja kun ikinä otat asian esille saat vain vastaukseksi että "olet vainoharhainen". Narsisti kaipaa aina uusia uhreja. Ja kun nämä uudet ihmiset tulevat voit vain vieressä huomata kuinka hän alkaa pyörittämään pienen pientä seittiä heidän ympärilleen. Ja mikä parasta! Jos ikinä sanot näille ihmisille mitä ajattelet sinua pidetään hulluna koska eihän kukaan niin mukava voi olla niin hirveä. Onnea siis jos tämä Narsisti on aviopuolisosi ja hurmattavat ovat vanhempasi. Erosta tulee ratki riumukas kun koko suku ihmettelee miksi jätit niin mukavan ihmisen.
Joten yksi isoista huomioista on siis oma vainoharhaisuutesi. Koska kun olet saanut kuulla monen monta kertaa että "sinä vain yli reagoit", "olet vain vainoharhainen" niin lopulta alat itsekin uskomaan. Minun tapauksessani mieli alani heitti ihan pohjalle koska sain kuulla jatkuvasti kuinka kamala ihminen olen. Miten en anna toisen edes hengittää. Ja niin loppujen lopuksi kaikki tuttunikin alkoivat uskomaan. Mutta se mikä sai minut tajuamaan oli aivojeni perällä oleva pienenpieni ääni joka kertoi että kaikki ei ole nyt hyvin. Miksi minä edes olen ihmis suhteessa jossa suurin osa on vain täyttä paskaa. Missä toinen ihminen on tehnyt hirveitä asioita joita en sallisi kenenkään minulle tekevän. Miksi nyt olen antanut itseni ovi matoksi ilman vastusta. Ja tässä tulee Narsistin ovelin keino. Kaiken itsetunnon murentamisen ja syyllistämisen jälkeen kuitenkin janoat hänen huomiotaan. Koska silloin kun se oli loistossaan oli hän mitä ihanin ihminen. Sinä tarvitset häntä etkä osaa kuvitella elämää ilman häntä.

Ja mitä sinun täytyy tehdä? Sääntö on hyvin yksinkertainen. Juokse! Älä vastaa yhteenkään viestiin tai suostu tuntemaan minkäänlaista sääliä. Koska jos annat edes pienen palan kynttäsi vetää hän sinut takaisin hetken näyttelemällä maailman ihaninta ihmistä. Ja sitä hän on hetken aikaa kunnes tajuaa ettet ole lähtemässä minnekkään ja taas olet oman elämäsi helvetissä. Jos jäät niin pikku hiljaa hän kiuputtaa sinut hiljaisuuden verkkoon ryöstäen ystäväsi,perheesi,elämäsi,itsetuntosi. Kaiken! Ihan kaiken. Ja nyrkki sääntönä. Jos suhde aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää niin miksi olet enää siinä. Sinä ansaitset parempaa.

Jossain kohtaa elämässäni törmäsin toiseen Narsistiin. Ja hyvä huomiohan tässä on että Narsistit eivät pidä toisistaan. Tai sitten he tulevat erittäin hyvin toimeen. Ja sain varoituksen tästä ensimmäisestä. Nyt vuosien saatossa olen alkanut katsomaan hänen toimintaansa ja olen huomannut nämä pienet varoitusmerkit. Toisesta Narsissista pääsin eroon 1 vuoden suhteella. Tästä ensimmäisestä onkin sitten vaikeampi päästä eroon. Hän on minun perhettäni ja perhettähän ei jätetä. Mutta olen tullut siihen tulokseen että minun on jätettävä uppoava laiva. En suostu enää poljettavaksi ja kun kyse alkaa olemaan minun hengestä niin en ala leikkimään. Joten jotenkin ihmeessä pääsen ehkä pakoon. Mutta se onkin sitten toinen tarina



Katsottujen jaksojen määrä: 2
Ulkona vietetty aika: Päästä päähän kävely keskustassa
Sosiaalinen elämä: Ärsyttävän yksitoikkoinen
Mieliala: Vihainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Silloin kun sillat syttyvät tuleen

Eilinen oli farssi. Ei itseni kannalta vaan aijoin viimeinkin selvittää riitani joka oli jatkunut jo liian pitkään. Se alkoi olemaan jo liian lähellä pilatakseen elämäni jonka olen tässä parissa kuukaudessa rakentanut. Mutta yrityksestäni huolimatta mikään ei onnistunut. Olin jälleen kaikkeen syypää. En tajua miten joku ihminen osaa olla niin kiero ja julma. Kaikki jotka ovat minut tunteneet edes vähän aikaa tietevät että mieleni menee mustaksi pelkästään jo elokuvasta jos päähenkilö kokee jonkun menetyksen. Harry Potterissa Dumpledoren kuollessa itkin ainakin puoli tuntia. Olen siis herkkä ihminen. Ja yleensä en tee kärpäsellekkään pahaa joten syytökset jotka sain koskien muka minun virheitäni olivat myös musertavia. Inhoan sitä jos joku yrittää tehdä minusta syntipukin. En ole sitä mutta olen liian kiltti iskemään takaisin vaikka toinen levittelisi minkälaisia tarinoita. Mutta pääsin yli siitä kun tajusin yli puolien juttujen olevan täyttä selittelyä jotta oma selkä pysyisi puhtaana…

Mitä jos?

Kello tikittää murhaavasti eteenpäin lyöntien kaikuen melkein tyhjässä kodissani. Ajattelin nukahtaa ja unohtaa hetkeksi todellisuuden. Mutta ajatukseni eivät jätä minua rauhaan. Sisälläni kaivertaa ontto katkeruus. Asia joka ilmenee usein keskellä yötä kun aivot siirtyvät kysymyksen "mitä jos?" kohdalle. Mitä jos mitään ei olisi tapahtunut. Mitä jos olisin ollut viisaampi. Mitä jos minä en olisikaan ollut minä vaan entinen vanha ystäväni jonka asiat nykyään ovat paremmalla kannalla. Mitä jos olisin saanut kaikki samat asiat ja ollut yhtä onnekas kuin hän.
Saattaisin olla jotain suurenmoista tällä hetkellä. Tai sitten palannut pisteestä a pisteeseen b vain muutaman kierto reitin kautta.

 "Mitä jos?" kysymys on yksi maailman turhimpia asioita. Koska mikään menneisyydestä ei voi muuttua. Minä en voi palata takaisin ajassa vain sulkemalla silmiäni ja kuvittelemalla kellon viisareiden kääntyvän tikittämään taaksepäin (mitä tein tosi paljon lapsena). Hassua myöskin menn…